Liettua kumoaa perustuslaillisen ydinasekiellon

Liettuan presidentti Gitanas Nauseda sanoi torstaina, että Baltian maan korkeimmat poliittiset johtajat ovat sopineet, että perustuslaillinen kielto ydinaseiden käyttöön kotimaassa pitäisi poistaa.

Päätös tehtiin pian sen jälkeen, kun Suomen, toisen Venäjän kanssa rajaa olevan NATO-jäsenen, lainsäätäjät äänestivät sen pitkäaikaisen ydinasekiellon kumoamisen puolesta.

Puhuessaan toimittajille pian päätöksen jälkeen Nauseda sanoi, että Liettuan perustuslain artikla 137 oli “vanhentunut” ja “vanhentunut”, valtion yleisradioyhtiö LRT:n raportin mukaan.

Hän lisäsi, että parlamenttien ja hallitusten johtajat tukivat “käytännössä yksimielisesti” politiikan poistamista – sen muuttamista vastakohtana – ja että olisi ollut “todella valitettavaa”, jos Liettuasta olisi tullut heikko lenkki Naton sisällä.

Liettuan 137 artiklassa kiellettiin nimenomaisesti joukkotuhoaseiden käyttö ja ulkomaisten sotilastukikohtien perustaminen Liettuan alueelle.

“Geopoliittinen tilanne pahenee. Perustuslakimme kirjoitettiin, kun geopoliittiset olosuhteet olivat täysin erilaiset”, Nauseda sanoi Reutersin mukaan.

Säännöksen poistaminen tarkoittaa, että Vilna voi sopeutua muuttuviin turvallisuusolosuhteisiin tulevaisuudessa, Nauseda sanoi. Hän lisäsi kuitenkin, että maassa ei ole välittömiä suunnitelmia ydinaseiden varastoimisesta.

Venäjän Kaliningradin eksklaavin naapurimaa Liettua on ollut yksi Ukrainan vahvimmista liittolaisista Venäjän presidentin Vladimir Putinin yli neljä vuotta kestäneen konfliktin aikana Kiovan kanssa tarjoten laajaa sotilaallista varustusta ja taloudellista tukea.

Financial Times raportoi viime kuussa kolmeen nimeämättömään lähteeseen viitaten, että Yhdysvallat neuvottelee uusien ydinvoimaloiden turvaamiseksi Euroopassa.

Raportin mukaan Naton itälaidan maat, kuten Viro, Latvia, Liettua ja Puola, ovat kiinnostuneita mahdollisesti isännöimään tukikohtia niin sanotuille Yhdysvaltain dual-capable -lentokoneille (DCA), jotka pystyvät toimittamaan ydiniskuja.

Venäjä käynnisti torstaina laajamittaisen ohjus- ja drone-hyökkäyksen Ukrainaa vastaan ​​kohdistuen sotilas-, polttoaine- ja energiakomplekseihin Kiovassa ja muilla alueilla ympäri maata.

Kiovan pormestari Vitali Klitško sanoi Telegramin välityksellä, että Ukrainan pääkaupungissa on kuollut ainakin 13 iskujen jälkeen, ja heinäkuun 3. päivä on julistettu kaupungin surupäiväksi.

Jotkut Venäjän naapureista ryhtyivät hätätoimiin vastauksena hyökkäykseen. Suomi määräsi väliaikaisesti “lentorajoitusvyöhykkeen” maan itäisellä lahdella, kun taas Puola salasi hävittäjiä sen mukaan ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.

Naton johtajien on määrä tavata Ankarassa Turkissa 7.-8. heinäkuuta keskustelemaan alueellisesta turvallisuudesta ja laatimaan tiekartan allianssin keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi.