EU:n solidaarisuusrahasto perustettiin antamaan nopeaa apua katastrofien aikana. Mutta monille asianosaisille, kuten Klaus Feuser, tuki on usein ulottumattomissa, koska byrokratia ja budjettirajoitukset estävät.
Idyllisessä mutta vilkkaassa Bad Neuenahrin kaupungissa Saksassa Klaus Feuser katselee, mitä on jäljellä viidestä kerran kukoistavasta ravintolastaan.
Yli kolme vuotta tuhoisten tulvien jälkeen, jotka muuttivat ihmisten elämää ja itse Ahrin laakson maisemaa, arvet ovat edelleen näkyvissä.
“Minne tahansa katsotkin, silti tuntuu, että se tapahtui vasta eilen”, Feuser valittaa. Jäljelle jääneet vahingot ovat selvä merkki tulvan voimasta ja hitaasta jälleenrakennustahdista.
Klaus Feuserin tarina heijastaa EU:n kohtaamia laajempia haasteita, kun se kamppailee yhä useammin tapahtuvien luonnonkatastrofien – tulvista metsäpaloihin – kanssa, mikä rasittaa olemassa olevia hätäavun ja elpymisen mekanismeja.
EU:n solidaarisuusrahastoa (EUSR) on sen viimeisimmän tarkistuksen jälkeen vuonna 2014 arvosteltu sen rajallisuudesta ja hitaasta maksusta, joka ei useinkaan täytä asianomaisten yhteisöjen välittömiä tarpeita. Rahaston tavoitteena on palauttaa elintärkeä infrastruktuuri ja tukea jälleenrakennusta.
EU:n solidaarisuusrahaston haasteet ja taloudelliset rajoitukset
Vuonna 2002 perustettu EU:n solidaarisuusrahasto (EUSR) saa yhä enemmän kritiikkiä lähinnä taloudellisten rajoitusten ja tehottomuuden vuoksi. Se oli kerran toivon majakka niille Euroopan alueille, jotka kärsivät katastrofeista.
Ilmastoihin liittyvien katastrofien lisääntyessä rahaston nykyiseen rahoitusrakenteeseen kohdistuu paineita. Sen 500 miljoonan euron vuosibudjettia pidetään riittämättömänä, minkä vuoksi poliittiset päättäjät ja asianomaiset yhteisöt vaativat rahaston rahoitusmekanismien perusteellista uudistamista.
Aiemmin tänä vuonna julkaistussa Euroopan ilmastoriskin arviointiraportissa Julie Berckmans Euroopan ympäristökeskuksesta vaati rahaston uudistamista muiden suositusten ohella.
Berckmans korosti Euronewsille, että rahaston resurssit loppuvat joka vuosi ilmastoon liittyvien tapahtumien suuren määrän ja laajuuden vuoksi. “Ennusteiden mukaan pelkästään rannikon tulvien aiheuttamat vahingot voivat nousta biljoonaan euroon vuodessa vuosisadan loppuun mennessä”, hän selitti.
Euroopan komission rahoitusinstrumenttien yksikön päällikkö Stefan Appel on samaa mieltä. Hänen mielestään EUSR:n taloudelliset resurssit eivät riitä, kun useita katastrofeja tapahtuu samanaikaisesti.
Vuosina 2021 ja 2022 tulvat useissa EU-maissa ylittivät rahaston budjettimäärärahat, mikä johti myönnetyn rahoitusavun leikkauksiin. Pääsääntöisesti EUSR voi kattaa enintään 6 prosenttia kaikista aiheutetuista vahingoista. Saksan saama 612,6 miljoonaa euroa vastaa noin 1,5:tä prosenttia arvioiduista 40,5 miljardin euron vahingoista.
“Meidän piti leikata tukea, koska rahaa ei ollut tarpeeksi”, Appel kertoi Euronewsille.
Avoimuuden ja säännösten puute
Appelin mukaan EU:n solidaarisuusrahastoa ei ole suunniteltu hätärahastoksi, vaan solidaarisuusmekanismiksi, joka on monimutkaisten hallinnollisten menettelyjen alainen.
“Vaikka kaikki sujuisi hyvin, hakemuksen jättämisestä maksuun kuluu vähintään neljä kuukautta”, hän selitti. Tämä viive, jota pahentavat varojen hyväksymiseen vaadittavat arviointiprosessit, on usein ristiriidassa katastrofien jälkeisten välittömien rahoitustarpeiden kanssa.
EUSR:n byrokraattinen monimutkaisuus ei ainoastaan hidasta maksuprosessia, vaan vaikeuttaa myös avoimuutta ja vastuullisuutta.
Rahaston “yhteishallinto” tarkoittaa, että vaikka EU:n puitteet on asetettu, varsinaista täytäntöönpanoa hallinnoivat kansalliset ja alueelliset viranomaiset.
Tämä voi johtaa merkittäviin eroihin varojen käytössä ja raportoinnissa. Tämä turhauttaa usein paikalliset edunsaajat, kuten ravintolan omistaja Klaus Feuser. “Kun varoja tarjotaan, meillä ei ole aavistustakaan, mihin ne menevät”, hän kertoo Euronewsille.
Tämä avoimuusongelma tulee entistä vakavammaksi, kun varoja ohjataan väärin tai pidätetään korkeammilla hallintotasoilla, kuten äskettäin Saksassa paljastetussa skandaalissa.
Heinäkuussa 2023 paljastettiin, että Rheinland-Pfalzin ja Nordrhein-Westfalenin kaltaisten alueiden tulvien uhreille tarkoitettua 612,6 miljoonaa euroa ei ollut siirretty kärsiville kunnille. Sen sijaan ne jäivät liittovaltion budjettiin.
Tämä varojen väärin kohdentaminen herätti voimakasta kritiikkiä paikallis- ja alueviranomaisilta ja paljasti huomattavan eron EU:n varojen jaon ja todellisten tarpeiden välillä.
Myös Stefan Appel Euroopan komissiosta tunnustaa nämä haasteet sanoen: “On valitettavaa, että ihmisille on epäselvää, mihin rahat menevät.” Hänen mielestään tämä korostaa kiireellistä tarvetta lisätä EUSR:n avoimuutta ja vastuullisuutta.
Pitkä tie täynnä byrokraattisia esteitä
EUSR:n määräykset vaikeuttavat jälleenrakennusta entisestään, koska varoja ei välttämättä käytetä infrastruktuurin kestävyyden parantamiseen, joka tunnetaan nimellä “Build Back Better”.
Nykyiset määräykset rajoittavat rahoitusta välittömään jälleenrakentamiseen. Ne eivät usein sisällä parannuksia, jotka tekisivät rakenteista kestävämpiä tulevia katastrofeja vastaan. Tämä sääntelykehys estää EU:ta paitsi reagoimasta tehokkaasti katastrofeihin myös parantamasta ennakoivasti infrastruktuuria.
Viimeaikaiset tulvat Saksassa, Italiassa ja Espanjassa osoittavat, kuinka tärkeä EU:n solidaarisuusrahasto on kriisinhallinnassa Euroopassa. Tämän vuoden touko- ja kesäkuussa Baijerissa, Baden-Württembergissä ja Aostan laaksossa sattuneiden vakavien tulvien jälkeen komissio myönsi 116 miljoonaa euroa. Tästä määrästä noin 112 miljoonaa euroa menee Saksalle ja vajaat 4 miljoonaa euroa Italialle.
Myös Emilia-Romagnan ja Toscanan alueet, jotka kärsivät viime vuoden vakavista tulvista, saavat nyt tukea. Nämä summat ovat kuitenkin vain murto-osa aiheutetuista miljardeista vahingoista.
Tällä hetkellä myös Espanja odottaa tukea.
Tämän vuoden eurovaalit tarjoavat toivonpilkahduksen
Tämän vuoden eurovaalit antoivat aihetta optimistiseen näkemykseen, että solidaarisuusrahaston uudistukset saattavat olla vielä edessä.
Euroopan parlamentin jäsenten äskettäin hyväksymässä päätöslauselmassa vaadittiinkin EUSR:n talousarvion laajentamista, jotta voidaan vahvistaa Euroopan sietokykyä ilmastoon liittyvien katastrofien suhteen.
“Meidän on kehitettävä edelleen rakennetta äärimmäisissä sääolosuhteissa”, sanoi EU:n koheesiosta ja uudistuksista vastaava komissaari Elisa Ferreira. “Solidaarisuusrahasto on voimakas merkki eurooppalaisesta yhteenkuuluvuudesta, ja kärsineiden alueiden ihmiset voivat luottaa tähän tukeen.”
