Brysselissä pidetyn huippukokouksen päätteeksi EU:n johtajat ilmoittivat mahdollisesta muutoksesta siinä, miten blokki suhtautuu maahanmuuttopolitiikkaan.
Euroopan unionin 27 johtajaa antoivat torstaina selkeimmän kannatuksensa tähän mennessä kiistanalaiselle maahanmuuttopolitiikan ulkoistamishankkeelle, vaikka he tarjosivatkin niukasti yksityiskohtia siitä, kuinka idea toimisi käytännössä ja kuinka viranomaiset voisivat kunnioittaa ihmisoikeuksia siirron aikana. siirtolaisia blokin rajojen ulkopuolella.
“Uusia tapoja estää ja torjua laitonta maahanmuuttoa tulisi harkita EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti”, johtajat sanoivat. johtopäätöksiä yhden päivän huippukokouksesta.
Vaikka linja on epämääräinen, se toimii tehokkaasti poliittisena keinona kokeilla vakiintuneita oikeudellisia normeja ja keksiä “innovatiivisia ratkaisuja”, kuten jotkut johtajat haluavat niitä kutsua, vähentääkseen turvapaikkahakemusten määrää, joka viime vuonna oli 1 129 000. vuonna, korkein luku sitten 2016.
Ennen huippukokousta italialainen Giorgia Meloni, hollantilainen Dick Schoof ja tanskalainen Mette Frederiksen isännöivät ryhmää maita, joiden katsottiin kannattavan ulkoistamista luodakseen yhteisen rintaman ja asettavan sävyn tuntikausia kestäneet neuvottelut.
Lopullinen teksti ei sisältänyt yhtä ryhmän lemmikkihankkeista: “paluukeskusten” rakentamista EU:n ulkopuolisiin maihin niiden vastaanottamiseksi, joiden kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset on hylätty. Edelleen, Ursula von der Leyen viittasi ajatukseen painokkaasti lehdistötilaisuudessa ja vahvisti, että vaihtoehto on virallisesti pöydällä.
“Palautuskeskuksista on keskusteltu. Avoimia kysymyksiä on: Kuinka kauan ihmiset voivat olla siellä? Mitä teet esimerkiksi, jos paluu ei ole mahdollista?” Euroopan komission puheenjohtaja sanoi.
“Se ei ole triviaali, mutta tämä on aihe, josta keskustellaan.”
Von der Leyen ei ehdottanut mitään potentiaalista kohdetta näiden “paluukeskusten” rakentamiselle, eikä vahvistanut, sisällyttäisikö hänen tuleva lainsäädäntöehdotukseensa karkotuksia nopeuttamaan tämä keskeinen elementti. Mutta komission päällikkö näytti hyväksyvän ulkoistamisen, kun hän ehdotti kahta lisävaihtoehtoa turvapaikkamenettelyjen siirtämiseksi pois EU:sta:
- Järjestelmä tarjoaa maahanmuuttajille kansainvälistä suojelua “turvallisissa kolmansissa maissa” EU:n sijaan. (Von der Leyen lupasi tarkistaa “turvallisten maiden” käsitteen.)
- Taloudellinen tuki YK:n pakolaisjärjestölle (UNCHR) ja Kansainväliselle siirtolaisjärjestölle (IOM), jotta nämä järjestöt voisivat tuoda “juoksuun jääneet” siirtolaiset takaisin lähtömaihinsa.
Espanjalainen Pedro Sánchez ja belgialainen Alexander De Croo tekivät torstaina ristiriitaisen sävelen kritisoimalla avoimesti “paluukeskuksia” sanomalla, että ne maksaisivat liikaa rahaa eivätkä pysty ratkaisemaan laittoman muuttoliikkeen perimmäisiä syitä. “Historia on osoittanut, että nämä ratkaisut eivät tuo paljon tuloksia”, De Croo sanoi.
Opposition pienentynyt koko osoittaa kuitenkin, että vuorovesi on ehdottomasti kääntynyt syrjäyttämisen puolelle huolimatta humanitaaristen järjestöjen toistuvista varoituksista, että se heikentäisi turvapaikkaprosessia ja ruokkisi ihmisoikeusloukkauksia.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel sanoi voivansa “näkeä, että kannat ja suunnitelmat ovat läheisempiä, erityisesti muuttoliikkeen ulkoisen näkökulman osalta, ja että maahanmuuttoasioissa halutaan ryhtyä entistä operatiivisempaan toimintaan”.
Aseistettu muuttoliike
Keskittimet eivät olleet ainoa kuumanappikysymys torstain esityslistalla.
Johtajat käyttivät aikaa myös keskustelemaan Valko-Venäjän ja Venäjän blokin itärajan yli toteuttamasta instrumentalisoidusta muuttoliikkeestä, josta Puola, Suomi ja Baltian maat ovat kärsineet omakohtaisesti.
Puolan pääministeri Donald Tusk avasi torstain keskustelun esittelemällä uuden instrumentalisoinnin vastaisen strategiansa, joka sisältää “turvapaikkaoikeuden väliaikaisen alueellisen keskeyttämisen”.
Lakaisusuunnitelma, joka näyttää olevan ristiriidassa Kansainvälisen oikeuden ydinperiaate, joka pakottaa maat hyväksymään ja tutkimaan jokaisen turvapaikkahakemuksen, ei useiden diplomaattien mukaan suhtauduttu varauksellisesti muiden johtajien taholta.
Puhuessaan Tusk kertoi saavansa inspiraatiota Suomen heinäkuussa hyväksymästä hätälaista, jota oikeustieteilijät väittävät. laillistaa tehokkaasti pushbackin.
“Ymmärrän erittäin hyvin Puolan, Donald Tuskin ehdotuksen siitä, kuinka raja turvataan Venäjältä ja Valko-Venäjältä tulevaa instrumentalisoitua muuttoliikettä vastaan”, Suomen pääministeri Petteri Orpo sanoi torstaina toimittajille solidaarisuuden osoituksena.
“Meillä oli sama ilmiö rajallamme vuosi sitten ja teimme kansallisen lainsäädäntömme, mutta se ei ole kestävä ratkaisu. Tarvitsemme Euroopan tason lainsäädäntöä instrumentalisoitua maahanmuuttoa vastaan.”
Vaatimus heijastui vahvasti johtajien allekirjoittamissa päätelmissä, joissa sanotaan, että “poikkeustilanteet edellyttävät asianmukaisia toimenpiteitä” ja että ulkorajoja on suojeltava “kaikin käytettävissä olevin keinoin” ja “EU:n ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti”.
Mutta missä raja laillisen ja laittoman valheen välillä jätettiin tulkinnan varaan. Komissio ei ole vielä saanut päätökseen sisäistä analyysiään Suomen lakiehdotuksesta, joten on mahdotonta arvioida, kuinka paljon Bryssel on valmis sietämään tässä arkaluonteisessa vaiheessa.
“Nämä ovat valtion toimijoiden hybridihyökkäyksiä, ja siksi Puolan ja muiden jäsenmaiden on kyettävä suojelemaan unioniamme näiltä hybridihyökkäyksiltä. Tämä koskee Suomea ja Baltian maita”, von der Leyen sanoi.
“Heidän on kyettävä toteuttamaan väliaikaisia ja asianmukaisia toimenpiteitä. Työskentelemme sen eteen Puolan kanssa juuri nyt.”
Torstain päätelmissä myös kehotetaan komissiota allekirjoittamaan laajempia EU:n rahoittamia sopimuksia naapurimaiden kanssa, jotta maahantulot eivät ylipäätään tapahtuisi. Von der Leyen ylisti Tunisia-sopimusta onnistuneena ja sanoi, että siirtolaisvirrat Keski-Välimeren läpi ovat vähentyneet 64 prosenttia tänä vuonna.
Erityisesti johtajien tekstissä korostetaan “hyväksytyn EU-lainsäädännön täytäntöönpanon ja nykyisen lainsäädännön soveltamisen tärkeyttä”, mikä on komission retorinen voitto Puolan ja Unkarin vannottua jättää huomiotta toukokuussa valmistuneen maahanmuuttouudistuksen.
