Julkaistu jstk
Kymmenet tuhannet Haagin mielenosoittajat lahjoittivat punaiset vaatteet ja marssivat protestoidakseen Sunnuntaina Hollannin hallituksen politiikkaa Israelia kohtaan.
Se oli toinen kerta, kun niin kutsuttu “punaisen linjan mielenosoitus” tapahtui Hollannin poliittisessa pääomassa, mikä ylitti toukokuun vastaavan tapahtuman äänestysprosentin.
Mielenosoittajat kävelivät 5 kilometrin silmukan Haagin keskustan ympärillä luodakseen symbolisesti punaisen viivan, jonka mukaan hallitus ei ole onnistunut pysäyttämään Israelin kampanjaa Gazassa.
Ihmisoikeusryhmät ja avustusvirastot – mukaan lukien Amnesty International, pelastavat lapset ja lääkärit ilman rajoja -, jotka järjestivät maaliskuun arvioidun rauhanomaisen väkijoukon yli 150 000 ihmistä. Paikalliset tiedotusvälineet asettavat numerot lähemmäksi 100 000.
“En halua osallistua näihin siellä tapahtuviin kauhistuttaviin rikoksiin ja haluan puhua”, sanoi mielenosoittaja Marin Koning.
Naapurimaiden Belgiassa vähintään 75 000 ihmistä, joista monet heistä on verhottu punaisella, osuivat pääkaupungin Brysselin kaduille, poliisi sanoi. Järjestäjät arvioivat väkijoukon olevan 110 000.
Useita kokouksia on kiinnitetty huomiota Israelin toimiin Gazassa, mutta sunnuntain tähän mennessä oli sunnuntain suurin ralli.
Amnesty International Alankomaiden Marjon Rozeman mukaan hollantilainen mielenosoitus lähetti ”selkeän signaalin”. Alankomaiden virkamiesten on “toimittava nyt sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla lisätäkseen Israelin hallitusta koskevaa painostusta”, hän sanoi lausunnossaan.
Lähtevä pääministeri Dick Schoof vastasi mielenosoitukseen X: ssä olevassa viestissä. “Me näemme sinut ja kuulemme sinut”, hän kirjoitti ja lisäsi, että “mahdollinen tavoitteemme on sama: lopettaa loput mahdollisimman pian Gazan kärsimykseen”.
Kuten ensimmäisessä toukokuussa pidetyssä punaisen linjan mielenosoituksessa, marssi vei väkijoukot Peace Palacen ohi, Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen tuomioistuimen pääkonttori, jossa tuomarit määräsivät Israelin viime vuonna tekemään kaiken mahdollisensa kuoleman, tuhoamisen ja kaikkien Gazan kansanmurhan tekojen estämiseksi.
Israel kiistää voimakkaasti sen, että se rikkoo Gazan kansainvälistä lakia.
Useat YK: n virastot ja muut humanitaariset järjestöt ovat syyttäneet Israelia ihmiskunnan rikoksista Gazan palestiinalaisia vastaan, mukaan lukien etninen puhdistus.
YK: n riippumattoman kansainvälisen tutkintakomission asiantuntijat miehitetyn Palestiinan alueen suhteen sanoivat tällä viikolla antamassaan raportissa, että Israel teki rikoksen “tuhoamisen” ihmisyyttä vastaan tappamalla kouluissa ja uskonnollisissa paikoissa suojelevia siviilejä.
Amnesty International päätteli, että Israel tekee kansanmurhan palestiinalaisia vastaan Gazassa a raportti julkaistu joulukuussa.
Sota alkoi, kun Hamas -militantit hyökkäsivät Etelä -Israeliin 7. lokakuuta 2023 tappaen noin 1200 ihmistä, joista suurin osa siviileistä. Hamas otti panttivankeina 251 ihmistä, ja heillä on tällä hetkellä 53 heistä, alle puolet heistä elossa, sen jälkeen kun suurin osa muista julkaistiin tulitauosopimuksissa tai muissa sopimuksissa.
Myöhemmän Israelin hyökkäyksen on tähän mennessä tappanut yli 55 300 palestiinalaista, enimmäkseen naisia ja lapsia, Hamasin johtaman Gazan terveysministeriön mukaan, jonka luku ei eroa taistelijoiden ja siviilien välillä. Kansainväliset instituutiot, kuten YK, mainitsevat lukuja toistuvasti.
Ylimääräiset lähteet • AP
