Länsi-Balkanin maa toivoo rakentavansa paitsi tien myös tiiviimpiä siteitä EU:hun toivoen tulevaisuudestaan liittymistä ja vahvempia suhteita alueen yrityksiin.
Bosnia ja Hertsegovina työskentelee yhden Länsi-Balkanin suurimmista infrastruktuuriprojekteista: kuljetuskäytävä.
Valtatie yhdistää Kroatian Ploče-sataman Bosnian pääkaupunkiin Sarajevoon ja pohjois-etelä-linjalle ryhmittyneisiin teollisuuskaupunkeihin.
Siten Bosnia ja Hertsegovina parantaa yhteyksiään Balkanin naapureihinsa, mutta myös mahdollistaa paremmat liikenneyhteydet koko alue Euroopan markkinoiden kanssa.
Balkanin niemimaan vuorten halki kulkeva 336 kilometriä pitkä Bosnian moottoritiehanke on valtava haaste insinööreille ja on tulossa yhä kalliimmaksi.
Se otettiin käyttöön 23 vuotta sitten, mutta viivästykset kasautuivat. Siksi Euronews yritti saada vastauksia kahteen kysymykseen: tarvitseeko Bosnia-Hertsegovina todella tällaista mammuttiprojektia ja miksi Euroopan unioni maksaa siitä hyvän osan?
Lähempänä Euroopan unionia
Bosnia on pitkään halunnut EU:n jäseneksi.
Yhä useammat eurooppalaiset yritykset avaavat tuotantopaikkoja maahan alentuneiden työvoimakustannusten vuoksi. Mutta ilman hyviä teitä tuotteiden toimittaminen eurooppalaisille asiakkaille vie aikaa.
Bosnia ei voi rahoittaa näin suurta hanketta yksin. EU:lta on myönnetty 870 miljoonan euron avustuksia sekä halpoja lainoja Euroopan investointipankilta ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilta, joista kumpikin jakaa miljardi euroa.
Tämän liikennekäytävän varrella teollisuuspuistot lisääntyvät. Se tarkoittaa työpaikkoja, kasvua ja taloudellista hyvinvointia.
Vaikka suunnittelu on ollut käynnissä vuosikymmeniä, vain puolet siitä on rakennettu. Mutta rakentaminen kiihtyy: tunneleita, siltoja ja tieosuuksia on noin 60 kilometriä parhaillaan rakenteilla.
Bosnialla menee nykyään paremmin kuin 20 vuotta sitten. Maa on käynnistänyt EU:n tukemia uudistuksia infrastruktuurin ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Mutta yritykset, kuten NCMCmaailmanlaajuinen räkkivarastoja valmistava markkinajohtaja, valittavat huonoista liikenneyhteyksistä.
“Bosnian rautainen sydän”
Alueella on pitkät perinteet raudan jalostuksessa ja valmistuksessa. Siitä huolimatta “Bosnian rautaiseen sydämeen” on vaikea löytää työntekijöitä, koska monet bosnialaiset ovat muuttaneet EU:n korkeapalkkaisiin maihin.
NCMC työllistää paikallisesti 120 henkilöä ja etsii lisää hitsaajia, koneinsinöörejä ja projektipäälliköitä. Ensi vuonna rekrytoidaan 40 uutta työntekijää.
”Yrityksemme on 100 % vientiyritys”, toimitusketjun johtaja Mensur Pilav sanoo. ”Aiomme kaksinkertaistaa tuotantolinjan ensi vuoden aikana. Nykyään meillä on 500 kuorma-autoa vuodessa, ja ensi vuonna meillä on vähintään 1 000 kuorma-autoa vuodessa.
Metallitelineiden kuljetus rautateitse olisi 10 kertaa halvempaa. Mutta Bosnian rautatieverkko on vanhentunut. Jos tavarajunia olisi tarpeeksi, yritys vaihtaisi. Mutta koska moottoritie rakennetaan ensin, yritys pysyy toistaiseksi kuorma-autoissa.
“Periaatteessa meidän on kohdattava kaksi haastetta”, sanoo Mensur Pilav. ”Ensinnäkin läpimenoajan suhteen, koska tiet eivät ole hyviä. Ja toinen on se, että emme ole vielä osa Euroopan unionia, ja siksi meillä on ajanhukkaa Kroatian rajan ylittäessä Euroopan unioniin.
Kuorma-auton kuljettaja Armin Mević on samaa mieltä. Hän kannattaa EU:hun liittymistä mahdollisimman pian. Hän on jo kokenut paljon, varsinkin EU:n ulkorajoilla: ”Kun se oli niin täynnä, että jouduimme odottamaan 24 tuntia Bosniasta Euroopan unioniin. Valtatie tekee työstämme paljon helpompaa. Olen iloinen, että sitä rakennetaan ja että meillä on vihdoin ainakin Bosnia ja Hertsegovinan suurimmat kaupungit yhdistettynä moottoritiehen.
Armin ja hänen kollegansa ihmettelevät, miksi moottoritien laajennus ei edisty nopeammin. Euronews välitti tämän kysymyksen Ferdinand Koenigille, EU:n Bosnia ja Hertsegovinan-lähetystön viestintäpäällikölle Sarajevossa.
”EU-avustuksen hyväksymisestä voi kulua yli kaksi vuotta, ennen kuin viranomaiset ratifioivat sen täällä! Julkisen hallinnon heikkouksista johtuen tietyt menettelyt vievät kauemmin kuin voisivat”, Koenig sanoi.
“Kun tämä maa etenee pidemmälle EU-polulla, nämä elementit vahvistuvat. Ei vain infrastruktuuri vaan myös oikeusvaltio, korruption torjunta.”
Euronews: Mitä voit tehdä varmistaaksesi, että EU-rahat eivät päädy vääriin taskuihin?
Koenig: “Korruption torjunta on yksi tärkeimmistä asioista, joita Bosnia ja Hertsegovinan on tehtävä, jos se haluaa liittyä Euroopan unioniin, mukaan lukien ilmiantajien suojelun vahvistaminen ja korruption vastaisen lainsäädännön, kuten eturistiriitojen, täytäntöönpano. laki, joka hyväksyttiin viime vuonna.”
Euronews: Miksi eurooppalaisten veronmaksajien rahoja pitäisi käyttää infrastruktuurin rakentamiseen Bosnia-Hertsegovinaan – joka ei (vielä) ole osa Euroopan unionia?
Koenig: ”Haluamme integroida tämän alueen Euroopan yhtenäismarkkinoihin. Tämä on ensisijainen tavoite osana Länsi-Balkanin kasvusuunnitelmaa. Mitä enemmän kasvua on täällä ja muualla alueella, sitä parempi se on meille kaikille koko mantereellamme. Tämä on siis hyvä sijoitus.”
Euronews: Milloin tämä moottoritie on valmis?
Koenig: “Viranomaiset asettivat tavoitteeksi 2030.”
Paikalla on epäilyksiä siitä, onko tämä tavoite realistinen. Loppujen lopuksi Bosnia ja Hertsegovina on edelleen syvästi jakautunut maa. Kysymys on poliittisesta tahdosta.
Mutta jos maan kolme pääetnistä ryhmää, bosniakit, kroaatit ja serbit, pysyvät yhdessä, voidaan rakentaa siltoja parempaan tulevaisuuteen ja ehkä jopa valtatie Eurooppaan.
