Euroopan keskuspankki laski tällä viikolla odotetun neljännespisteen koronlaskua – ja ilmoituksen ohella tuli useita viitteitä siitä, että korot laskevat nopeasti vielä ensi vuoden alussa.
EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde totesi torstaina pitämässään lehdistötilaisuudessa, että Frankfurtiin kokoontuneet päättäjät eivät uskoneet, että inflaation vastainen taistelu on täysin ohi, ja palveluinflaatio on edelleen huolenaihe.
Kokonaisuutena se oli kuitenkin kuluvan syklin röyhkein kokous, ei vähiten siksi, että EKP:n tuoreet makrotalouden ennusteet ennakoivat hitaampaa inflaatiota ja talouskasvua sekä tänä että ensi vuonna.
Ekonomistit hyppäsivät myös pois EKP:n viestistä, jonka mukaan keskuspankin on “pitävä ohjauskorot riittävän rajoittavina niin kauan kuin on tarpeen”. Lagarde korosti, että euroalueen jo ennestään heikkoihin kasvunäkymiin liittyy riskiä, mutta totesi, että inflaatiokuva oli parantunut merkittävästi ja sisältää inflaatioriskejä. Hän sanoi myös, että suuremmasta, puolen pisteen leikkauksesta oli keskusteltu ja että EKP:n neuvoston jäsenet äänestivät yksimielisesti koron alentamisen puolesta.
EKP:n asiantuntijan uudessa ennusteessa keskimääräinen kokonaisinflaatio puolestaan asetti tavoitteen yläpuolelle 2,1 prosenttiin vuonna 2025, ja vuoden alussa odotetaan voimakkaampaa hintojen nousua, mikä viittaa siihen, että se voi laskea tavoitteen alapuolelle myöhemmin tänä vuonna.
Itävallan keskuspankin johtaja Robert Holzmann, jota pidettiin laajalti EKP:n arkkihaukkana ja ainoana EKP:n neuvoston jäsenenä, joka äänesti kesäkuussa koronleikkauksen sijaan, korosti perjantaina toimittajille, että leikkauksesta ei ole vaaraa Reutersin mukaan ensi vuonna, jos talous etenee odotetusti.
Missä on neutraali?
Holzmann sanoi myös, että markkinoilla oli “samanlainen arvio kuin keskuspankilla”, että korot laskevat neutraalille tasolle – kun rahapolitiikka on tasapainossa kasvun kiihdyttämisen ja rajoittamisen välillä – noin 2 % ensi vuonna.
EKP alensi talletusmahdollisuutta eli ohjauskorkoa 3 prosenttiin torstaina.
Neutraalin koron muodostaminen on ollut keskeinen keskustelunaihe viime kuukausina, ja Lagarde sanoi torstaina, että vaikka siitä ei ollut keskusteltu joulukuun kokouksessa, henkilöstö näki sen 1,75–2,5 prosentin välillä.
Markkinatoimijoille on myös kysyttävä, ottaako EKP ohjauskorot tämän neutraalin tason alapuolelle, jos inflaatio jäähtyy entisestään ja kasvunäkymät heikkenevät, kuten Ranskan keskuspankin pääjohtaja Francois Villeroy de Galhau on vedonnut.
Tämän viikon viestit ovat laajalti vahvistaneet nykyiset markkinavedot EKP:n koronlaskusuunnitelmasta vuodelle 2025.
LSEG:n tietojen mukaan rahamarkkinat jatkavat EKP:n ohjauskoron hinnoittelua 1,75 prosenttiin ensi vuoden syyskuuhun mennessä.
Mutta jotkut analyytikot sanoivat, että koronlaskuja on nyt tuettu tätä pidemmälle.
Deutsche Bankin taloustieteilijät sanoivat perjantaina julkaisemassaan muistiossa, että EKP oli kurssilla alle neutraaleille korkoille vuonna 2025, kun otetaan huomioon heikko kasvutrendi ja tavoiteinflaatio.
He lisäsivät, että heidän perusnäkymänsä oli 1,5 prosentin korko vuoden 2025 lopussa neljännespisteen leikkauksilla, mutta puolen pisteen siirto oli edelleen mahdollinen.
Dean Turner, UBS Global Wealth Managementin euroalueen pääekonomisti ja Yhdistyneen kuningaskunnan ekonomisti, pysäytti ennusteensa kahteen prosenttiin kesäkuussa, mutta sanoi, että riskit ovat nyt “kallistuneet siihen, että EKP:n on tehtävä enemmän, ei vähemmän tukeakseen taloutta 2025” – tarkoittaa todennäköisesti lisäleikkauksia myöhemmin tänä vuonna pikemminkin kuin suurempia liikkeitä aikaisemmin.
Moody’s Analyticsin vanhempi ekonomisti Kamil Kovar kuitenkin väitti huomautuksessaan, että sitkeä ydininflaatio innostaa EKP:tä varovaisuuteen ensi vuonna.
“Uskomme, että maaliskuun jälkeen alkaa tosissaan taistelu siitä, kuinka pitkälle korkoja lasketaan. Meillä ei ole leikkausta huhtikuussa ja viimeinen lasku kesäkuussa, jolloin korot jäävät 2,25 prosenttiin”, Kovar sanoi.
