Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock ja muut lainsäätäjät ovat arvostelleet liittokansleri Olaf Scholzia siitä, että tämä kieltäytyi antamasta lisäsotilaallista apua Kiovalle.
Saksan liittokansleri Olaf Scholzia arvostelevat lainsäätäjät eri puolilta poliittista kirjoa, mukaan lukien hänen oma ulkoministerinsä, koska hän kieltäytyi hyväksymästä 3 miljardin euron lisäapua Ukrainalle, ellei sitä rahoiteta lisälainoilla.
Puhuessaan valtakunnallisessa televisiossa aiemmin tällä viikolla Saksan kiusattu johtaja sanoi, että hän suostuisi sotilasapupakettiin vain, jos sen rahoittamiseksi myönnettäisiin uutta velkaa sen sijaan, että leikattaisiin sosiaalimenoja.
Lisärahalla, joka täydentäisi alustavassa budjetissa jo vuodelle 2025 sidottua 4 miljardin euron apua Kiovalle, rahoitettaisiin pääasiassa aseita Ukrainan ilmapuolustukseen.
Oppositiopoliitikot ja jopa ulkoministeri Annalena Baerbock ovat kritisoineet Scholzin asennetta – joko suoraan tai välillisesti – ja syyttäneet häntä vaalikampanjasta.
“Saksaa kokonaisuutena ei tällä hetkellä pidetä Euroopan rauhanpolitiikan liikkeellepanevana voimana, ja rehellisesti sanottuna se harmittaa minua”, Baerbock, johtava vihreiden lainsäätäjä, sanoi Politicolle perjantaina antamassa haastattelussa.
“Jo nyt, vaalikampanjan aikana, jotkut asettavat etusijalle kansallisen näkökulman – tai kuinka nopeasti saada muutama ääni parlamenttivaaleissa – sen sijaan, että ottaisivat todellista vastuuta Euroopan rauhan ja vapauden turvaamisesta”, Baerbock lisäsi, mainitsematta Scholzia nimellä.
Saksassa järjestetään ennenaikaiset vaalit 23. helmikuuta sen jälkeen, kun hauras kolmipuolinen koalitio romahti dramaattisesti marraskuussa.
Scholzin sosiaalidemokraattinen puolue (SPD) on viimeisimmissä mielipidemittauksissa kolmas 16 prosentilla äärioikeistolaisen Vaihtoehto Saksalle (AfD) 20 prosentin ja keskustaoikeistolaisen kristillisdemokraattisen liiton (CDU) ja kristillisen liiton jälkeen. Sosialistiliitto (CSU) 31 prosentilla.
Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan monet SPD:n jäsenet ja kannattajat ovat kyllästyneitä Venäjän sotaan Ukrainassa eivätkä halua Saksan kuluttaa miljardeja asetoimituksiin maan talouden pysähtymisen ja kaksinumeroisen budjettivajeen vuoksi. Saksa on toiseksi suurin taloudellisen ja sotilaallisen avun antaja Ukrainalle Yhdysvaltojen jälkeen.
Aiemmin tällä viikolla bisnesmielisen Vapaan demokraattisen puolueen (FDP) Karstein Klein ja CDU:n Johann Wadephul kertoivat erikseen saksalaiselle lehdistötoimistolle dpa:lle, että heidän mielestään Scholz yrittää saada äänestäjiä yhdistämällä apupaketin lainaamiseen.
“Ukrainan tukeminen ei vaadi velkajarrun vesittämistä”, Klein sanoi dpa:lle. “Scholz suorittaa vaalikampanjan liikkeitä ukrainalaisten selässä.”
CDU, CSU ja FDP kannattavat yleensä lisäavun antamista Kiovalle, mutta vastustavat lisävelan ottamista sen rahoittamiseksi. Siksi on tällä hetkellä epäselvää, hyväksytäänkö kolmen miljardin euron paketti ennen maan ensi kuun parlamenttivaaleja.
Saksan puolustusministeri Boris Pistorius teki tiistaina Kiovaan yllätysvierailun, jonka hän sanoi olevan tarkoitus korostaa Berliinin tukea Ukrainalle ennen Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin virkaanastujaisia, joka näyttää muuttavan Washingtonin sotapolitiikkaa.
Perjantaina puhuessaan Scholz kertoi puhuneensa Trumpin kanssa kahdesti Yhdysvaltain marraskuun vaalien jälkeen, eikä hän uskonut hänen tulevan hallintonsa lopettavan sotilaallisen avun antamista Ukrainalle.
“Voimme siis toivoa, että hyvä yhteistyö Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä jatkuu menestyksekkäänä myös tulevaisuudessa, myös Ukrainan tukemisessa”, Scholz sanoi.
