Norjan pääministeri Jonas Gahr Store pitää puheen norjalaisen monikansallisen energiayhtiön Equinorin syksyn 2024 konferenssissa Oslossa, Norjassa 26.11.2024.
Thomas Fure | Afp | Getty Images
Norja on hyllyttänyt suunnitelmansa avata laaja valtamerialue arktisen alueen pohjalla kaupallista syvänmeren kaivostoimintaa varten.
Päätös, joka vahvistettiin myöhään sunnuntaina, tuli sen jälkeen, kun maan sosialistinen vasemmistopuolue ilmoitti, ettei se tue vähemmistöhallituksen budjettia, ellei se luopuisi ensimmäisestä mineraalitoiminnan lupakierroksesta, joka oli alun perin suunniteltu ensi vuoden ensimmäiselle puoliskolle.
Ympäristöaktivistit pitivät sopimusta myönteisenä “valtavana voittona” ja “monumentaalina voittona valtamerelle”.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre kuvaili muutosta “lykkäämiseksi”, Reuters kertoi sunnuntaina yksityiselle TV2:lle toimitettuihin kommentteihin viitaten.
Støre johtaa Norjan keskustavasemmistolaista työväenpuoluetta, joka on keskustapuolueen kanssa koalitiossa oleva vähemmistöhallituksen vanhempi puolue.
Norja on kiistanalaisesti ottanut johtavan roolin mineraalien louhinnassa merenpohjasta ja asettanut maan ristiriitaan Saksan, Britannian, Kanadan ja Meksikon kaltaisten maiden kanssa, jotka ovat kaikki vaatineet syvänmeren kaivostoiminnan lopettamista ympäristösyistä.
Syvänmeren kaivostoimintaan kuuluu raskaiden koneiden käyttäminen mineraalien ja metallien – kuten koboltin, nikkelin, kuparin ja mangaanin – poistamiseksi merenpohjasta, jossa ne muodostuvat perunan kokoisiksi kyhmyiksi.
Näiden mineraalien loppukäyttö on laaja ja sisältää sähköajoneuvojen akut, tuuliturbiinit ja aurinkopaneelit.
Tutkijat ovat varoittaneet, että syvänmeren kaivostoiminnan kaikkia ympäristövaikutuksia on vaikea ennustaa.
Ympäristökampanjaryhmät puolestaan sanovat, että käytäntöä ei voida tehdä kestävästi, ja se johtaa väistämättä ekosysteemien tuhoutumiseen ja lajien sukupuuttoon.
Norjan lainsäätäjät äänestivät tammikuussa pidetyssä parlamenttiäänestyksessä laajan – Italian kokoisen – arktisen alueen avaamisen puolesta syvänmeren kaivosten tutkimiseen. Se tasoitti tietä yrityksille, jotka hakivat kaivoksia maan kansallisilla vesillä lähellä Huippuvuorten saaristoa.
Kaksi julistetta seinällä, joissa pyydetään lopettamaan syvänmeren tutkiminen Glastonbury Festival 2024:n toisena päivänä Worthy Farmissa Piltonissa 27.6.2024 Glastonburyssa Englannissa.
Luke Brennan | Redferns | Getty Images
Norjan hallitus ilmoitti kesäkuussa aloittavansa ensimmäisen lisenssikierroksen tavoitteenaan myöntää ensimmäiset käyttöluvat ensi vuoden alussa.
Sunnuntain lykkäys tarkoittaa kuitenkin sitä, että hallituspuolueet ovat sopineet, että ensimmäisen lupakierroksen keskeytys ensi vuoden loppuun asti. Norjassa on määrä järjestää parlamenttivaalit syyskuussa 2025.
“Todella noloa”
Norjan hallitus on aiemmin puolustanut suunnitelmiaan edetä syvänmeren kaivostoiminnassa sanoen, että se heijastaa tarpeellista askelta tuntemattomaan, joka voi auttaa murtamaan Kiinan ja Venäjän harvinaisten maametallien hallitsevan aseman.
“Mikään hallitus, joka on sitoutunut kestävään valtamerten hallintaan, ei voi tukea syvänmeren kaivostoimintaa”, Greenpeace Nordicin syvänmeren kaivosaktivisti Haldis Tjeldflaat Helle sanoi lausunnossaan.
“On ollut todella noloa seurata Norjan asemaa valtamerten johtajana samalla kun hän suunnittelee näyttävänsä vihreää valoa valtamerten tuholle omilla vesillään”, Helle sanoi.
Norjan energiaministeriö ei heti vastannut kommenttipyyntöön.