Viimeisimmät raportit osoittavat, että EU vastustaa maailmanlaajuista suuntausta jatkuvasti nouseviin päästöihin, mutta se ei vieläkään ole oikealla tiellä saavuttaakseen omia ilmastotavoitteitaan.
EU:n ilmastokomissaari on tarttunut päästöjen jyrkkään laskuun koko blokissa todisteena siitä, että ilmastotoimet eivät ole ristiriidassa talouskasvun kanssa, kun hän valmistautuu ensi kuussa Azerbaidžanissa pidettävään YK:n ilmastohuippukokoukseen.
“Kun olemme lähdössä pian COP29:ään, osoitamme jälleen kansainvälisille kumppaneillemme, että on mahdollista toteuttaa ilmastotoimia ja investoida taloutemme kasvattamiseen samanaikaisesti”, Wopke Hoekstra sanoi, kun Euroopan komissio julkaisi vuoden 2024 painoksen. vuotuinen EU:n ilmastotoimien edistymisraportti.
Otsikkoluku oli kasvihuonekaasupäästöjen 8,3 prosentin pudotus, mikä on laskua, jota ei ole nähty sitten vuoden 2020 poikkeaman, jolloin covid-pandemian rajoitukset ja leuto sää vähensivät hiilidioksidipäästöjä 9,8 prosenttia, mitä seurasi nopea elpyminen.
Vaikka Euroopan päästöt ovat nyt 37 prosenttia perusvuoden 1990 alapuolella, unioni on vielä kaukana vuoden 2030 tavoitteestaan, joka on vähintään 55 prosentin nettovähennys.
Pudotus, joka perustuu kansallisten hallitusten alustaviin tietoihin, nostaa EU:n vuotuisen hiilijalanjäljen hiilidioksidilla mitattuna vain 6 prosenttiin maailmanlaajuisesta 53 miljardin tonnin vuosittaisesta kokonaismäärästä – ennätysluku, joka merkitsee 1,9 prosentin kasvua vuoteen 2022 verrattuna.
“Valitettavasti raportti osoittaa myös, että työmme on jatkettava niin kotimaassa kuin ulkomailla, koska näemme ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitat kansalaisillemme”, lisäsi Hoekstra, joka tulee johtamaan EU:n neuvotteluryhmää Azerin pääkaupungissa Bakussa. COP29 avataan 11. marraskuuta.
Päästöjen lasku jakautuu erittäin epätasaisesti eri sektoreille. Voimalaitosten ja tehtaiden, joiden on maksettava jokaisesta päästämänsä hiilidioksiditonnista EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesti, hiilidioksidiekvivalenttituotanto on laskenut yli 47 prosenttia sen voimaantulon jälkeen vuonna 2005.
Rakennuksiin, maatalouteen, kotimaan liikenteeseen, pienteollisuuteen ja jätteisiin liittyvät päästöt vähenivät suhteellisen vaatimattomat 2 % vuonna 2023. Suurin kasvu oli lentoliikenteessä, jossa päästöt kasvoivat 9,5 % edellisvuodesta.
Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisi tänään samanaikaisesti Trendit ja ennusteet -raporttinsa, ja se laskee Euroopan pienenevän hiilijalanjäljen pääasiassa hiilenpolton merkittävään vähenemiseen yhdistettynä uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulen ja auringon, käyttöönoton jatkuvaan käyttöön. energian kysynnän yleinen lasku.
ETA tasapainotti Hoekstran nousevaa sävyä varoituksella EU:n hallitusten ilmeisestä sitoutumattomuudesta vähentää päästöjä edelleen pidemmän aikavälin tavoitteiden mukaisesti.
Olemassa olevat ilmastotoimet johtaisivat vain 43 prosentin vähennykseen vuoteen 2030 mennessä, ja jopa 22 jäsenvaltion esittämät lisäennusteet osoittavat kokonaisvähennyksen vain 49 prosentilla, ja se perustuu “suunniteltuihin, mutta vielä käynnistämättömiin toimenpiteisiin”.
ETA:n toiminnanjohtaja Leena Ylä-Mononen sanoi, että “kaikilla sektoreilla kattavaa toimintaa” tarvitaan seuraavan neljännesvuosisadan aikana, jotta EU:n perimmäinen – ja juridisesti sitova – tavoite saavuttaa zet-nollapäästöt.
“Kuten tuore eurooppalainen ilmastoriskiarviomme paljasti, ilmastonmuutoksen vaikutukset kiihtyvät”, Ylä-Mononen sanoi. “Tämä ei jätä meille muuta vaihtoehtoa kuin vahvistaa vastustuskykyämme ilmastonmuutokselle ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.”