Jäsenvaltiot viivyttelevät EU:n lakien täytäntöönpanoa, jonka tarkoituksena on varmistaa työntekijöille kunnollinen palkka, koska keskeinen määräaika hämärtää, Euroopan ammattiliittojen keskusliitto sanoi.
Euroopan ammattiliittojen keskusliiton (ETUC) tuore tutkimus on osoittanut, että viikkoja on jäljellä keskeiseen lainsäädännön määräaikaan, ja seitsemän EU-maata ei ole edes aloittanut lainsäädäntöä uusista EU:n vähimmäispalkkasuojaista.
Uudet EU-lait, joista sovittiin kesäkuussa 2022 huomattavan elinkustannuskriisin seurauksena, on sisällytettävä kansalliseen lainsäädäntöön, jotta ne tulisivat voimaan – mutta Ranska, Italia, Portugali, Kypros, Viro, Liettua ja Malta eivät ole edes aloittaneet sitä. , ETUC sanoi.
“Työväen ihmiset ovat jo odottaneet kaksi vuotta tämän direktiivin täytäntöönpanoa, eikä heidän pitäisi odottaa enää kauempaa”, ETUC:n liittovaltiosihteeri Tea Jarc sanoi lausunnossaan.
“Useimpien kansallisten hallitusten pitäisi lopettaa vetäminen ja lopultakin muuttaa nämä lupaukset todeksi”, hän lisäsi.
EAY:n mukaan direktiivi voisi hyödyttää noin 20 miljoonaa työntekijää, mutta uskoo, että vähimmäispalkka, joka määritellään suhteessa keskiansioihin, on riittävän korkea vain kahdessa EU-maassa.
Kun lainsäätäjät ja hallitukset sopivat kesäkuussa 2022, EU-komissaari Nicolas Schmit ylisti EU:n uusia sääntöjä, ja sanoi, että ne “auttaisivat varmistamaan, että vähimmäispalkkaansa saavilla on varaa ihmisarvoiseen elämään” aikana, jolloin kustannuksista on suuri huoli. elämisestä.
He kohtasivat vastustusta Tanskasta ja Ruotsista, joissa työehtosopimusneuvottelut ovat laajat mutta joilla ei ole vähimmäispalkkaa, sekä yritykset, jotka pelkäsivät lisäkustannuksia.
Bruttominimipalkat vaihtelevat EU:ssa suuresti, Bulgarian 477 eurosta Luxemburgin 2571 euroon kuukaudessa.
Lopulliset säännöt eivät vaadi mailta vähimmäispalkkoja, mutta niiden, joilla on vähimmäispalkkoja, on varmistettava, että heillä on järkevä tapa määrittää ja päivittää ne esimerkiksi ostovoiman perusteella.
Euroopan komissio on vastuussa EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta, ja se voi haastaa hallitukset, jotka eivät toteuta tarvittavia toimenpiteitä, oikeuteen – vaikka se tapahtuu yleensä vasta määräajan, tässä tapauksessa 15. marraskuuta, umpeuduttua.
Joissakin tapauksissa, kuten Saksassa, hallitus on väittänyt, ettei sen tarvitse ryhtyä toimiin, koska nykyiset lait ovat jo Brysselin normien mukaisia.
Euroopan komission tiedottaja ei heti vastannut kommenttipyyntöön.