Tirana on avannut seuraavan askeleen pyrkimyksessään liittyä EU:hun, kun neuvottelut niin sanotuista “perusklustereista” pidetään Luxemburgissa 15. lokakuuta.
Albanialla on “potentiaalia” liittyä Montenegroon Euroopan unionin jäsenyyttä hakevien maiden jonon kärjessä, EU:n Tiranan-suurlähettiläs vahvisti.
“Poliittinen tahto ja hallinnolliset valmiudet… saa minut uskomaan, että Albanialla on kaikki mahdollisuudet olla edelläkävijä”, Silvio Gonzato sanoi toimittajille perjantaina.
“Albanialla ei ole suunnitelmaa B”, Gonzato lisäsi. “Puolueiden välillä vallitsee selkeä yksimielisyys Albanian tuomisesta EU:hun.”
Hänen huomautuksensa tulivat sen jälkeen, kun EU:n suurlähettiläät päättivät siirtää Albanian seuraavaan vaiheeseen pyrkimyksessään liittyä ryhmittymään järjestämällä hallitustenvälisen konferenssin (IGC) ensimmäisestä niin sanotusta neuvottelulukujen “klusterista” 15. lokakuuta.
Se on Albanian toinen HVK, ja ensimmäinen pidettiin heinäkuussa 2022.
Läpimurto tarkoittaa, että Albania on poistanut yhden monista esteistä EU-jäsenyytensä tiellä. Se on tunnetusti pitkä ja monimutkainen prosessi, jossa ehdokasmaiden on pantava täytäntöön joukko taloudellisia, lainsäädännöllisiä ja joskus perustuslaillisia uudistuksia.
Suurlähettiläs Gonzato myönsi, että Albanian erittäin polarisoituneessa poliittisessa maisemassa navigoiminen voi osoittautua haasteeksi ja lisäsi, että hän toivoi, että puolueen jakautuminen maan parlamentissa ei haittaisi hallituksen uudistusohjelmaa.
Tähtää korkealle
Albania on asettanut tavoitteekseen olla liittymisvalmis tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja asettaa etusijalle korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan, nykyaikaistaa terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmiään ja mukauttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa EU:n politiikkaan.
Se on myös työskennellyt kovasti rakentaakseen Tiranan kaupungista Länsi-Balkanin alueellisen toimintakeskuksen. Se houkutteli pääkaupunkiin useita kansainvälisiä huippukokouksia, mukaan lukien Euroopan poliittisen yhteisön huippukokous viime joulukuussa.
Tiranan valmiudella puuttua vähemmistöjen oikeuksiin liittyviin huolenaiheisiin uskotaan myös olleen tärkeä rooli EU:n yksimielisen tuen saamisessa eteenpäin.
Syyskuun alussa eteläalbanialaisen kaupungin etninen kreikkalainen pormestari Fredi Beleri vapautettiin vankilasta, koska häntä syytettiin äänten ostamisesta. Ateena kiisti syytökset tiukasti.
Kreikan ja Albanian kaksoiskansalaisuus omaava Beleri valittiin Euroopan parlamenttiin Kreikan hallitsevan keskustaoikeistolaisen Nea Demokratia -puolueen edustajana kesäkuussa pidetyissä eurovaaleissa.
Hänen vapauttamistaan pidetään keskeisenä hetkenä sen varmistamisessa, että Ateena antoi vihreää valoa neuvottelulukujen ensimmäisen ryhmän avaamiselle.
Viimeisimmät kehityssuunnat tarkoittavat, että Albania vetää edellä joitakin Balkanin naapureitaan. EU-suurlähettiläät eivät kuitenkaan päässeet tällä viikolla yhteisymmärrykseen siitä, että Pohjois-Makedonia olisi täyttänyt neuvottelulukujen avaamiseksi tarvittavat ehdot.
Puhuessaan toimittajille Tiranassa torstaina Saksan Albanian-suurlähettiläs Karl Begner sanoi toivovansa uutiset Albanian toisesta HVK:sta lokakuussa lähettävän “toivon signaalin muille alueen maille… vaikka kaikki eivät hyödy siitä samalla tavalla.” aika.”