Valkoisesta talosta sen liittolaisia kohti saatu tuki on ollut entistä arvaamaton toisen Trumpin hallinnon alusta lähtien. Tämä muutos on saanut monet eurooppalaiset johtajat kyseenalaistamaan Yhdysvaltojen sitoutumisen transatlanttiseen solidaarisuuteen.
Kroatian pääministeri Andrej Plenković korosti yksinoikeudella EuroneWS: n haastattelussa Yhdysvaltojen jatkuvan sitoutumisen merkitystä Euroopan asioihin ja Naton kaltaisiin instituutioihin.
“Uskon, että Yhdysvaltojen tulisi pysyä sitoutuneina Eurooppaan, transatlanttiseen kumppanuuteen, koska se on stabiilisuuden ja rauhan tekijä mantereella”, Plenković sanoi.
“Ja tietysti korostaa Naton merkitystä, koska Nato on ollut kollektiivisen turvallisuuden takaaja, 75 vuotta ja uskon, että sen pitäisi edelleen olla niin.”
Huolimatta Yhdysvaltojen politiikan heiluttamisesta, Plenković ilmaisi luottamuksensa Naton nykyiseen etenemissuunnitelmaan. Hän huomautti lisääntyneistä puolustusmenoista allianssissa, mukaan lukien Kroatian omat sijoitukset.
Ei vain Yhdysvaltain armeijan välineet
Kysyttyään Naton vakaudesta, Plenković uskoi, että se oli oikealla tiellä, koska monet maat ovat täyttäneet puolustusmenojen lupauksen, kuten Kroatia, joka sijoittaa 2,1% BKT: stä ja 30% nykyaikaistamisesta, ja se haluaa sijoittaa vielä enemmän puolustusvälineisiin.
Kroatia on erityisesti laajentanut hankintastrategiaansa sisällyttämään sekä amerikkalaisen että eurooppalaisen sotilaallisen tekniikan, jonka tavoitteena on parantaa yhteentoimivuutta ja pitkäaikaista kestävyyttä.
“Työskentelemme myös erittäin paljon eurooppalaisten puolustuslaitteiden hankkimista, ei vain amerikkalaisista laitteista, vaan olemme olleet prosessissa itään länsi -sotilaallisiin tekniikoihin, ja olemme toistaiseksi lisänneet puolustusbudjettiamme yli kolme kertaa”, Plenković selitti.
“Ajatuksena on moninkertaistaa se vielä enemmän tulevina vuosina ja uskon, että uusi puolustuslehti, uudet instrumentit, joita Euroopan unioni on valmistanut
Kroatia valmisti äskettäin 12 ranskalaisen Rafale -hävittäjälentokoneensa, joka vahvisti sen ilmapuolustuskapasiteettia. Adrianmeren maa on myös tarjonnut 300 miljoonaa euroa sotilaallista apua Ukrainaan Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen naapurilleen vuoden 2022 alkupuolella-muutto, jonka Plenkovićin mukaan tehtiin sekä Ukrainan puolustamisessa että osana laajempaa eurooppalaisen vapauden osastoa.
Ei tavoitetta vaarantaa ketään
Äskettäisessä aluekehityksessä Kroatia, Albania ja Kosovo allekirjoittivat puolustussopimuksen, jonka tavoitteena oli parantaa sotilaallista kapasiteettia, edistää tekniikkaa ja parantaa yhteentoimivuutta yhteisen koulutuksen avulla.
“Tällä sopimuksella ei ole tavoitetta vaarantaa ketään. Kumpikaan ei tuntenut sitä, että kukaan muu on uhattuna, joten tämä sopimus allekirjoittamisen jälkeen tämä kertomus oli mielestämme väärä ja tarpeeton”, Plenković sanoi.
Kolmiosopimus on kuitenkin herättänyt Serbian kritiikkiä, joka ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Serbian virkamiehet syyttivät Albaniaa ja Kroatiaa – molemmat Naton jäseniä – “asekilpailun” polttoainetta Balkanilla. Tämä tulee, kun Serbia ja Unkari ovat allekirjoittaneet oman sopimuksensa sotilaallisen yhteistyön vahvistamiseksi. Plenković ei näe tätä “minkäänlaista uhkaa Kroatialle”.
Plenković korosti kansallisten rajojen ja oikeudellisten normien kunnioittamista Euroopassa vedoten EU: n integrointiprosessiin elintärkeänä yhtenäisinä mantereelle. “Eurooppalainen polku on liima kaikkien maiden toiminnasta oikeaan suuntaan ja myös uudistuksiin ja kansalaisten etuihin.”
Lisäksi hän korosti luottamusta ja vuoropuhelua välttämättömänä eurooppalaisen vakauden ylläpitämiseksi. “Tämä on mielestämme välttämätöntä ja vilpittömän vuoropuhelun ja luottamuksen rakentamiseksi. Ilman luottamusta ja jatkuvaa vuoropuhelua on aina mahdollisuus epävakautta.”
