Belgian johtama Nato-ryhmä partioi tällä hetkellä Itämerellä Viron lähellä sabotaasitapahtumien seurauksena strategisilla vesillä.
Itämeri on ollut geopoliittisten jännitteiden keskipisteessä, etenkin Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen Ukrainaan.
Se on myös Naton tärkeysalue, etenkin lukuisten merenalaisten televiestintäkaapeleiden läsnäolon vuoksi.
Näitä uhkaavat säännöllisesti alukset, joita epäillään olevan yhteyksiä Venäjän “varjolaivastoon”.
Nato kertoi tammikuussa, että se lisää Itämeren sotilaallista läsnäoloaan ja teknistä innovaatiota kriittisen infrastruktuurin suojelemiseksi sabotaasilta, Transatlantic Alliancen päällikkö sanoi Helsingin huippukokouksessa.
Infrastruktuurin turvaaminen “on erittäin tärkeää”, pääsihteeri Mark Rutte kertoi toimittajille viitaten putkistojen energiaan ja 95%: n Internet -liikenteestä, joka on varmistettu merenalaisten kaapeleiden kautta.
Se tapahtuu Liettuan ja Ruotsin välisen kaapelin vaurioiden jälkeen, toinen Saksan ja Suomen välillä sekä Viron ja Suomen välillä.
Tutkimukset ovat käynnissä, mutta Naton pääsihteeri uskoo olevan vakava huolenaihe.
“Olemme nähneet elementtejä kampanjasta yhteiskuntien destabilisoimiseksi tietoverkkohyökkäysten, salamurhayritysten ja sabotaasin avulla”, Rutte sanoi, että Venäjällä on oletettu syyllinen.
Vastauksena Nato lisää valvontaa pienen meridroonien laivaston kautta, kun taas parannettu valvonta -operaatio, nimeltään “Baltic Sentry”, sisältää fregaatit ja meripartiolentokoneet.
“Vastaamme ratkaisevasti, kun naapurustomme kriittinen infrastruktuuri on vaarassa. Sen suojeleminen vaatii sekä kansallista että kansainvälistä toimintaa”, suomalainen presidentti Alexander Stubb sanoi.
Naton maiden johtajat Baltian alueella myös lupasivat ajaa vahvaa täytäntöönpanoa, varsinkin kun kyse on Moskovan käyttämien säiliöalusten venäläisestä “varjolaivastosta” länsimaisten öljynmyynnin pakotteiden välttämiseksi.
Ikääntymisalukset, usein epäselvällä omistuksella, toimivat rutiininomaisesti ilman länsimaisen sääntelemää vakuutusta.