Pilvirikkomusriskit ovat yli kaksinkertaistuneet alle viidessä vuodessa.
Globaali kyberturvallisuus on uhan kasvava uhka.
IBM: n X -Force -tutkimuksen mukaan maailmanlaajuisten pilvivalojen määrän – tarkoittaen mahdollisia heikkoja pisteitä järjestelmissä – yli kaksinkertaistui vain neljässä vuodessa, nouseen 1 700: sta 3 900: een.
Analyysi suoritettiin vuosina 2019–2023 seuraamalla erilaisia pilviympäristöjä ja -palveluita ympäri maailmaa eikä vain IBM: ää.
Bosnia, Serbia ja Albania ovat eniten vaarassa Euroopassa
Euroopan kyberturvallisuus Soft Underbelly, sillä välin näyttää olevan Balkanin uuden tutkimuksen mukaan.
Pilviturvayhtiön Kloumen äskettäin koottu sijoitus nimeltään Bosnia ja Hertsegovinina, Serbia ja Albania maanosan haavoittuvimpana maana pilviturvallisuusrikkomuksiin.
71%: n riskipisteellä kaikkein haavoittuvin on Bosnia ja Hertsegovinina. Se kokenut lähes yhdeksän miljoonaa pilvirikkomusta viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja se on alttiin maa verrattuna sen kokoon. Sillä on myös alhaisin kyberturvallisuusvalmiuspiste.
Bosniaa seuraa Serbia ja Albania, joiden kokonaisriskipiste on vastaavasti 69% ja 67%. Serbialla ja Albanialla oli kuitenkin molemmilla paljon korkeampi valmiusaste.
Iso -Britannia ja Italia hyökkäyksen alla
Yhdistynyt kuningaskunta sijoittui neljänneksi kokonaisriskeissä johtuen kahden viime vuosikymmenen aikana arvioitujen pilvirikkomusten suuresta määrästä – yli miljardi.
Italia on toinen suuri Euroopan talous, joka sisältää eniten riskiä, ja lähes 800 miljoonaa arvioi rikkomusta.
Italia voi kuitenkin luottaa korkeaan valmiusasteeseen, jonka sillä se sai 88 100: sta.
“Bosnian ja Hertsegovinan ja Serbian kaltaisissa maissa paljastuneet haavoittuvuudet korostavat kyberturvallisuusinfrastruktuurin kriittisiä aukkoja, jotka tarvitsevat välitöntä huomiota”, sanoo Kloudlein toimitusjohtaja ja perustaja Akash Mahajan.
“Meidän on priorisoitava kyberturvallisuuskoulutus ja toteutettava vankat tietosuojatoimenpiteet, kun luotamme edelleen voimakkaammin pilvitekniikoihin. Näihin kuuluvat säännölliset turvallisuustarkastukset, työntekijöiden koulutusohjelmat ja edistyneiden salaustekniikoiden hyväksyminen.”
Videoeditori Mert Can Yilmaz